Työvoimapula koettelee yhä laajemmin suomalaisia yrityksiä useilla eri aloilla. Vaikka työllisyyden kehitys on ollut viime vuosina pääosin myönteinen, rekrytointivaikeudet ovat hidastaneet monien yritysten kasvua.
Kohtaanto-ongelmaa ei ratkaista pelkällä ilmoittelulla. Yrityksen pitää usein yhdistää realistinen tehtäväkuva, sopiva palkkataso, aktiivinen hakijatyö ja kumppani, joka tuntee sekä työnhakijat että paikallisen työmarkkinan.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n suhdannebarometrin mukaan rekrytointivaikeuksista kärsivien yritysten määrä on ollut ajoittain suurin yli kymmeneen vuoteen – pahempi kuin vuoden 2008 finanssikriisiä edeltävällä nousukaudella.
EK:n lokakuun 2018 suhdannebarometrin mukaan rakennusalalla jopa 53 prosenttia vastaajayrityksistä raportoi ammattityövoiman puutteen kasvun esteeksi. Teollisuudessa vastaava luku oli 24 prosenttia ja palvelualalla 31 prosenttia.
Työmarkkinoilla suuria rakenteellisia muutoksia
Viimeisen vuosikymmenen aikana työmarkkinoiden rakenne on muuttunut merkittävästi. Suuria ikäluokkia on poistunut työelämästä ja tilalle on tullut pienempiä ikäluokkia. Maahanmuutto ei ole täysin paikannut vajetta. Samaan aikaan kaikki toimialat ovat digitalisoituneet rinnakkain: ohjelmisto-osaajista käydään kovaa kilpailua, ja perinteisiin töihin on vaikea löytää ammattitaitoisia tekijöitä.
Tilastokeskuksen mukaan syyskuussa 2018 avoimia työpaikkoja oli 46 900, mikä oli 36,7 prosentin kasvu edellisvuoteen (34 300). Samaan aikaan työttömiä oli edelleen runsaasti.
Kohtaanto-ongelma selittää tilannetta
Kun avoimien työpaikkojen määrä kasvaa mutta työttömyys pysyy korkealla, puhutaan kohtaanto-ongelmasta. Työnantajat ja työnhakijat eivät yksinkertaisesti kohtaa: paikkojen vaatimukset, sijainnit ja työnhakijoiden osaaminen tai elämäntilanne eivät täsmää.
Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson on kuvannut tilannetta ”krooniseksi työvoimapulaksi”. Yhtenä taustatekijänä on tuotu esiin kannustinloukut, joissa työn vastaanottaminen ei ole hakijalle taloudellisesti riittävän houkuttelevaa.
Mikä ratkaisuksi
Työttömyyttä on yritetty hallita esimerkiksi aktiivimallilla, mutta merkittäviä tuloksia ei ole syntynyt. Hallitukset ovat suunnanneet rahaa työllistymisen edistämiseen, korkeakoulujen koulutuksen laajentamiseen osaajapula-aloilla (kuten rakennus-, sote- ja ohjelmistoala), lyhytkestoiseen täydennyskoulutukseen sekä maahanmuuttajien kielikoulutukseen.
Teknologiateollisuus ry:n arvioiden mukaan teknologiayritykset tarvitsevat kymmeniätuhansia uusia osaajia tulevina vuosina, joista merkittävä osa nimenomaan ICT-puolelle.
Apua rekrytointiin
Henkilöstöpalveluiden käyttö on kasvanut etenkin palvelu- ja rakennusalalla. Henkilöstöalan yritykset tuovat tilaajalle joustoa ja nopeutta, kun työvoiman saanti on tiukkaa.
Henkilöstövuokraus keventää rekrytointitaakkaa, vähentää virherekrytointien kustannusriskiä ja auttaa rakentamaan osaajapoolia ennen kuin työvoimapula osuu pahimpaan kohtaan. Paras hyöty syntyy, kun kumppani tuntee tehtäväprofiilit, pätevyysvaatimukset ja perehdytyksen jo ennen seuraavaa rekrytointitarvetta.
Myös suorahakupalveluiden käyttö on lisääntynyt, sillä suorahaku on usein ainoa tapa tavoittaa kokeneita avainosaajia.
Aiheesta lisää artikkelissa Henkilöstövuokraus ratkaisuksi työvoimapulaan ja rekrytointivaikeuksiin.
Seuraava askel yritykselle
Jos rekrytointi, vuokratyöstä vakituiseen siirtyminen tai pidempi henkilöstövuokrauksen toimeksianto on ajankohtainen, aloita palvelusivulta henkilöstövuokraus yritykselle tai katso, milloin suorahaku sopii paremmin. Paikalliset palvelusivut löytyvät koonnista henkilöstövuokraus paikkakunnittain.