Työehtosopimuslaki
Työehtosopimus eli TES on lainmukainen sopimus, jonka työntekijäjärjestö ja yksi tai useampi työnantaja tai työnantajayhdistys solmivat alakohtaisista työehdoista. Neuvotteluiden keskeiset aiheet ovat muun muassa palkat, ylityökorvaukset, työajat, lomat, lomarahat, sairausajan palkka ja vanhempainvapaa-ajan palkka.
Työehtosopimus on sopimusosapuolten välinen kirjallinen sopimus, jonka sisältö merkitään pöytäkirjaan ja todetaan yhteisesti oikeaksi. Määräajattomaan sopimukseen osallinen voi irtisanoutua milloin tahansa kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Jos sopimus on tehty yli neljäksi vuodeksi, noudatetaan samaa voimassaoloaikaa kuin sopimuksessa, jonka voimassaoloaikaa ei ole määritetty.
Määräajan loppuessa neuvotellaan uusi sopimus. Mikäli neuvottelut eivät tuota tulosta, voi seurauksena olla laillisia työtaisteluita, kuten lakkoja, ylityökieltoja tai työsulkuja.
Normaalisitova ja yleissitova työehtosopimus
Työehtosopimuksia on normaalisitovia ja yleissitovia. Normaalisitova TES velvoittaa niitä osapuolia, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen tai kuuluvat sopimuksen tehneeseen järjestöön. Työnantajan on noudatettava normaalisitovaa sopimusta, vaikka työntekijä ei kuuluisi sen solmineeseen liittoon.
Yleissitova työehtosopimus on valtakunnallinen ja sitoo myös niitä työnantajia, jotka eivät ole allekirjoittaneet sopimusta tai kuulu sen tehneeseen järjestöön. Suomessa noin 90 prosenttia työntekijöistä työskentelee yleissitovan TES:n alaisuudessa.
Työehtosopimuksen tahallisesta rikkomisesta voi seurata työnantajalle hyvityssakkoa enintään 23 500 euroa ja työntekijälle enintään 230 euroa. Sakko voidaan toistaa, kunnes sopimusta vastustava asiaintila on poistettu. Vakavissa rikkomuksissa sopimus voidaan julistaa heti purkautuneeksi.
Työehtosopimuksen syntyprosessi
Esimerkkinä Palvelualojen ammattiliiton PAM:in tyypillinen TES-neuvotteluprosessi:
1. Esitykset uuden työehtosopimuksen sisällöksi
Voimassaolevan sopimuskauden lopulla PAM:in ammattiosastot tekevät esityksiä uuden TES:n sisällöksi, ja sopimusasiantuntijat laativat niistä yhteenvedon sopimusalatoimikuntien käsiteltäväksi. Aloitteita voidaan tehdä myös yhteisöjäsenten, työpaikkakokousten ja valtuuston jäsenten toimesta.
2. Voimassaolevan sopimuksen irtisanominen
PAM:in hallitus irtisanoo voimassa olevan sopimuksen noin kaksi kuukautta ennen määräajan päättymistä.
3. Neuvottelut alkavat
Neuvottelut käynnistyvät jo voimassa olevan sopimuksen aikana. Osapuolina ovat PAM:in ja työnantajaliiton edustajat. Neuvotteluissa käydään ensin laadulliset sopimustavoitteet ja viimeisenä palkkaneuvottelut. Sopimusalatoimikunnat ja PAM:in hallitus seuraavat neuvottelutilannetta.
4. Sopimukseton tila
Mikäli uutta sopimusta ei saada irtisanomisajan loppuun mennessä, alkaa sopimukseton tila. Tällöin sovelletaan vanhan TES:n määräyksiä, kunnes uusi sopimus solmitaan. Sopimuksettomassa tilassa työtaistelut ovat mahdollisia ja pitkittyessään myös todennäköisiä.
5. Neuvottelutulos
Sovinto sopimuksen sisällöstä päättyy neuvottelutuloksen allekirjoittamiseen. Tulos käsitellään sopimusalatoimikunnissa ja PAM:in hallituksessa. Sekä työntekijä- että työnantajajärjestön on hyväksyttävä neuvottelutulos, jotta uusi TES syntyy.
6. Jos sovintoa ei synny
Mikäli neuvottelijat eivät pääse sovintoon, valtakunnansovittelija pyrkii löytämään osapuolten näkemysten pohjalta sovintoesityksen. Sovintoesitys raukeaa, ellei se saa molempien osapuolten hyväksyntää.
Esimerkkejä työehtosopimuksista
Alla on muutamia keskeisiä alakohtaisia työehtosopimuksia sopijaosapuolineen ja soveltamisaloineen.
Rakennusalan työehtosopimus
Rakennusalan TES on yleissitova. Työnantajaosapuolena on Talonrakennusteollisuus ry ja työntekijäosapuolena Rakennusliitto ry. Sopimusta sovelletaan muun muassa kirvesmiesten, rakennusmiesten, muurareiden, rappaajien, laatoittajien, asentajien, betonityöntekijöiden ja elementtiasentajien työsuhteissa Talonrakennusteollisuuden piiriyhdistysten jäsenyrityksissä.
Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus
Yleissitova sopimus, jonka sopijaosapuolina ovat Maaseudun Työnantajaliitto ry ja Teollisuusliitto ry. Sopimusta noudatetaan Maaseudun Työnantajaliiton jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden työsuhteisiin maaseutuelinkeinoissa, kuten maataloudessa, vihannestuotannossa, kalankasvatuksessa, ratsastustalleilla, eläinhoitoloissa sekä maaseutumatkailussa.
Kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimus (OVTES)
Yleissitova sopimus, jonka sopijaosapuolina ovat KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt. OVTES:ää sovelletaan kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämien koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoihin.
Kaupan työehtosopimus
Yleissitova sopimus, jonka sopijaosapuolina ovat Kaupan liitto ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry. Sopimusta noudatetaan yrityksissä, joiden toimialana on:
- vähittäiskauppa
- tukkukauppa
- agentuuritoiminta
- kioskikauppa
- huolto- ja liikenneasematoiminta
- kaupan palvelu- ja tukitoiminta
- konevuokraus
Sopimus koskee työaikalain alaisia työntekijöitä.
Metsäkonealan työehtosopimus
Yleissitova sopimus, jonka sopijaosapuolina ovat Koneyrittäjien liitto ja Teollisuusliitto ry. Sopimusta sovelletaan Koneyrittäjien liiton jäsenyritysten ja näiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin metsäkonealan töissä, kuten puunkorjuussa, puutavaran käsittelyssä, metsänviljelyssä, metsäteiden rakentamisessa ja metsäojien kaivuussa.
Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden työehtosopimus
Yleissitova sopimus, jonka sopijaosapuolina ovat Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry. Sopimusta noudatetaan tyypillisesti seuraavilla toimialoilla:
- ravintolat, kahvilat, pubit ja yökerhot
- catering-yritykset ja henkilöstöravintolat
- eines- ja valmistuskeittiöt
- hotellit ja muut majoitusliikkeet
- kylpylät ja hyvinvointikeskukset
- leirintä- ja caravanalueet
- loma- ja mökkikylät
- maaseutumatkailupalvelut
- huolto- ja liikenneasemat
- keilahallit
- loma- ja kurssikeskukset
- kongressikeskukset
- matkailupalvelujen myynti, markkinointi ja välitys
Teknologiateollisuuden työehtosopimus
Yleissitova sopimus, jonka sopijaosapuolina ovat Teknologiateollisuus ry ja Teollisuusliitto ry. Sopimusta sovelletaan yrityksiin, jotka harjoittavat metallien valmistusta tai jalostusta sekä koneiden, laitteiden ja järjestelmien korjaus-, huolto- ja asennustoimintaa. Soveltaminen ei riipu työntekijän ammatista vaan kattaa muun muassa mekaaniset ja sähköalan työt.
Taloushallintoalan työehtosopimus
Normaalisitova sopimus, jonka sopijaosapuolina ovat Palvelualojen työnantajat PALTA ry sekä Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry ja Ammattiliitto Pro ry. Sopimusta noudatetaan tili- ja kirjanpitotoimistoissa työskentelevien toimihenkilöiden työehdoissa.
ICT-alan työehtosopimus toimihenkilöille
Yleissitova sopimus, jonka sopijaosapuolina ovat Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Ammattiliitto Pro ry. Sopimusta sovelletaan toimihenkilöihin, jotka työskentelevät tieto-, tietoliikenne- ja informaatiotekniikan aloilla sekä contact centereissä.
Seuraava askel
Yritys voi aloittaa tutustumalla henkilöstövuokraukseen ja suorahakuun. Työnhakija voi katsoa avoimet työpaikat tai jättää avoimen hakemuksen osaajapooliin.