Mitä työterveyshuolto kattaa?

Terveys on korvaamaton asia meille kaikille ja siksi työterveydenhuollon saatavuus tarpeen vaatiessa on ensiarvoisen tärkeää. Jotta voisit työntekijänä täysin hyödyntää oikeuksiasi työterveyshuoltoon kannattaa sinun tutustua sen tarjoamiin etuihin. Työnantajien on puolestaan tärkeää tiedostaa mitä velvoitteita heillä on työterveyshuollon järjestämiseksi työntekijöille.

Tässä artikkelissa selvitetään kokonaisuudessaan ”Mitä työterveyshuolto kattaa?” – Mitä palveluja työntekijöille ja työnantajille tarjotaan ja mitä velvoitteita työnantajalla on työterveyshuollon järjestämiseksi.

Työterveyshuolto koostuu kahdesta osasta, joista toisen järjestäminen on työnantajalle pakollista ja toisen vapaaehtoista. Nämä työterveyshuoltopalvelut ovat seuraavat:

  1. ennaltaehkäisevä ja työkykyä tukeva (lakisääteinen)
  2. sairaanhoito osana työterveyshuoltoa (vapaaehtoinen)

Työnantajan on lain mukaan järjestettävä työntekijöilleen ennaltaehkäisevä terveydenhuolto joko terveyskeskuksista tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Työnantaja voi myös halutessaan järjestää muita sairaanhoito- ja terveyspalveluita.

Ennaltaehkäisevä ja työkykyä tukeva työterveyshuolto

Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältyy seuraavat toimenpiteet:

  1. Työpaikkaselvitys

Työpaikkaselvityksessä tarkoituksena on selvittää työn ja työolosuhteiden terveellisyys ja turvallisuus toistuvilla työpaikkakäynneillä, arvioinneilla ja muilla työterveyshuollon menetelmillä. Työterveyshuollon tarjoaja arvioi muun muassa:

  • mille haitallisille vaikutuksille työssä altistutaan?
  • kuinka fyysisesti tai psyykkisesti kuormittavaa työ on?
  • kuinka hyvin työjärjestelyt toimivat?
  • sekä esiintyykö työpaikalla mahdollisia tapaturma- tai väkivaltariskejä?

Näitä tekijöitä huomioidaan myös työtä, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa sekä muutostilanteissa.

Työpaikkaselvitys tehdään aina toiminnan alkaessa ja se voidaan suorittaa myös työn tai työolosuhteiden muuttuessa olennaisesti tai työterveyshuollolle kertyneiden tietojen perusteella. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa voidaan myös määrittää esimerkiksi säännöllisiä määräaikoja, jolloin työpaikkaselvitys toteutetaan.

  1. Toimenpide-ehdotukset

Kun työterveyshuolto on suorittanut työpaikkaselvityksen, antavat he yritykselle toimenpide-ehdotuksia siitä, miten työn terveellisyyttä ja turvallisuutta voidaan parantaa. Työnantaja vastaa siitä, että työ sopeutuu työntekijän edellytyksiin, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Toimenpide-ehdotusten toteutumisen seuranta on myös työnantajan vastuulla.

  1. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

Työnantajan täytyy laatia järjestämästään työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma yhteistyössä työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa. Toimintasuunnitelman tulee perustua ajantasaiseen tietoon työn ja työympäristön mahdollisista vaaratekijöistä, kuormituksesta ja muista tarpeista, jotka saadaan selville työpaikkaselvityksellä.

Toimintasuunnitelman tulee sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet ja työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet sekä niistä johtuvat toimenpiteet. On suositeltavaa tehdä toteutusaikataulu ja vastuunjako sekä selvittää millä suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan.

Työpaikkakäynteihin ja muihin työterveyshuollon suorittamiin selvityksiin perustuen toimintasuunnitelma tulee tarkistaa vuosittain.

  1. Terveystarkastukset

Mikäli työ sisältää säädöksissä määriteltyjä sairastumisen vaaraa aiheuttavia tekijöitä, kuten melua, jauhopölyä tai liuottimia tai muita terveydellisiä riskejä, on työnantajalla velvollisuus järjestää säännöllinen terveystarkastus työterveyshuollossa.

Jos työntekijä on ryhtymässä sairastumisen vaaraa aiheuttavaan työhön, työn aloittamista edellyttää työhöntulotarkastus. Siinä selvitetään, onko työntekijällä jo olemassa jotain sellaista vammaa, vikaa, sairautta tai muuta herkkyyttä, joka voisi pahentua työn aikana, edellyttää erityistä suojautumista tai estää työn aloittamista terveyden suojelemiseksi.

Työterveydenhuollon säännöllisillä terveystarkastuksilla seurataan työntekijän terveydentilaa ja mahdollisia altistumisia terveysriskeille, jotta tiedetään, miten työkykyä voidaan tukea jatkossa. Terveystarkastusta voi seurata mittauksia, testejä ja laboratoriotutkimusta, mikäli niille on tarvetta.

Työssä, jossa työntekijälle aiheutuu yksipuolista fyysistä kuormitusta tai psykososiaalista ylikuormitusta, täytyy työterveyshuollon myös suorittaa terveystarkastus. Työntekijä voi myös itse perustellusta syystä pyytää työterveyshuollosta terveystarkastusta.

Työntekijä on velvollinen osallistumaan työnantajan perustellusti järjestämään työterveyshuollon terveystarkastukseen.

  1. Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus

Työterveyshuollon tehtävänä on antaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta tukeakseen työntekijöiden työterveyttä ja -turvallisuutta. Tällä halutaan myös edistää työterveyttä tukevien asenteiden ja toimintatapojen omaksumista työpaikalla ja työyhteisössä. Työntekijä voi perustellusta syystä pyytää työkuormituksestaan selvitystä.

  1. Työntekijän työkyvyn edistäminen ja tukeminen

Työnantajan on seurattava työntekijöiden työkykyä. Työkyvyn vaarantuessa työntekijöille on tarjottava varhaista tukea, jotta työntekijän työkyky voidaan palauttaa ja työkyvyttömyys ehkäistä.

Työnantajan täytyy ilmoittaa sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun työntekijän poissaolo on jatkunut 30:en päivän ajan. Työterveyshoitaja tekee asiasta selvityksen ja ohjaa työntekijän tarpeen tullen työterveyslääkärille hoitoja, kuntoutusta tai lisätutkimuksia varten.

60 päivän kuluttua sairauspoissaolon alkamisesta työntekijän on haettava sairauspäivärahaa Kelalta.

Työntekijän työkyvyttömyyden pitkittyessä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon on yhdessä tehtävä arvio työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuudesta jatkaa työssä. Asiasta tarvitaan työterveyslääkärin lausunto viimeistään sitten, kun yhteensä 90 sairauspäivärahapäivää kertyy kahden vuoden aikana. Työntekijän on toimitettava lausunto Kelaan.

  1. Vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen

Työterveyshuollon tulee seurata ja edistää vajaakuntoisten työntekijöiden työssä selviytymistä ja tarjota kuntoutusta koskevaa neuvontaa sekä tarvittaessa ohjata hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen.

  1. Ensiapuvalmiuden järjestämiseen osallistuminen

Työntekijän on osallistuttava yrityksen järjestämään ensiapuvalmiuteen. Työpaikalla pitää olla olosuhteisiin nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä sekä varusteet ja toimintaohjeet onnettomuustilanteita varten. Henkilökunnalla tulee olla riittävä perehdytys ensiapujärjestelyistä.

  1. Työyhteisön toimivuuden edistäminen

Työnantajan on omalta osaltaan suunniteltava ja toteutettava työntekijöiden työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä toimenpiteitä, joihin sisältyy muun muassa kuntoutustarpeen selvittäminen ja työterveyshuollon toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta.

Työnantajien on työterveyshuollon asiantuntemusta hyväksi käyttäen toimittava yhteistoiminnassa työterveyshuollon tarjoajan kanssa.

Sairaanhoito osana työterveyshuoltoa

Lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi työnantaja voi halutessaan järjestää myös yleislääkäritasoista sairaanhoitoa tai muita terveydenhuollon palveluita, joissa painotetaan työterveyttä. Jos yleislääkäritason sairaanhoitopalvelu sovitaan saman palveluntuottajan kanssa, jolta hankitaan ehkäisevät työterveyshuoltopalvelut, niin kela maksaa siitä korvauksia. Sairaanhoidon sisältö määritellään työterveyshuoltosopimuksessa.

Työterveyshuollon sairaanhoitoon kuluvat yleensä nämä:

  • työterveyslääkäri
  • työterveyshoitajan antama hoito
  • työterveyspainotteinen fysioterapia työterveyslääkärin lähetteellä
  • fysioterapeutin, psykologin tai erikoislääkärin konsultaatiot työkyvyn tai hoitomahdollisuuksien selvittämiseksi, niin että hoitovastuu säilyy edelleen työterveyslääkärillä
  • laboratorio- ja kuvantamistutkimukset tarvittaessa

Työterveyshuoltosopimus

Työnantajalla ja työterveyshuollon palvelujen tuottajalla pitää olla tehtynä kirjallinen sopimus työterveyshuollon järjestämisestä. Siitä tulee ilmetä yleiset järjestelyt ja palvelujen sisältö laajuuksineen. Jos olosuhteet muuttuvat olennaisesti, tulee sopimus tarkistaa uudelleen.

Työnantajan on pidettävä työterveyshuoltosopimus ja työpaikkaselvityksestä tehty raportti kaikkien työntekijöiden nähtävissä työpaikalla.

Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon aiheuttamista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista sairausvakuutuslain nojalla 60% ennaltaehkäisevistä palveluista ja 50% sairaudenhoidon palveluista tilikauden jälkeen.

Kelan korvaus edellyttää, että palvelut on tuottanut työterveyshuoltolaissa määritellyllä tavalla työterveyshuoltoon pätevöitynyt henkilö, työnantajalta löytyy voimassa oleva työterveyshuoltosopimus ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma on ajan tasalla sekä suunnitellut toiminnat toteutuvat.